Kulttuuri kuntoon kahvitellen
Oulu15 kehitti yhdeksi osaksi toimintaansa käytännönläheisen Kulttuurikahvit -konseptin.
Tarkoituksena oli koota tietyn teeman ympärille eri tahoja keskustelemaan kyseisestä aihealueesta rennosti kahvikupin äärellä. Tavoitteena oli tuoda esille erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja aiheeseen liittyen.
Ensisijaisesti uusia ratkaisuja, suunnitelmia sekä toimintaa helpottavaa verkostoitumista etsittiin Oulu15:n painopistealueille: Tilat, Tapahtumat ja Yhteydet. Kulttuurikahvit-tilaisuuksia järjestettiin yhteensä kuusi, jokaisella teematapahtumalla oli oma järjestäjänsä.
Keskustelutilaisuudet poikivat runsaasti uusia ideoita ja käytännön toimenpiteitä ja johtivat konkreettisiin jatkotoimiin.
Ota Kulttuurikahvit-toimintamalli käyttöösi!
Toimintamallin kuvaus: www.oulu15.fi/control/upload/Kulttuurikahvit_konsepti.pdf
Tarkistuslista: www.oulu15.fi/control/upload/2_Kulttuurikahvit_checklist.doc
1. Kulttuurikahvit:
Sähköinen lipunmyynti ja sen haasteet eri kulttuuritapahtumissa
2. Kulttuurikahvit:
Yhteisöllisyys asuinalueen voimavarana
3. Kulttuurikahvit:
Käsityöalan yrittäjien markkinointiosaamisen kehittäminen
4. Kulttuurikahvit:
Perämeren helmet – matkailutuotteita merelle
5. Kulttuurikahvit
6. Kulttuurikahvit:
Sähköinen lipunmyynti ja sen haasteet eri kulttuuritapahtumissa
Ensimmäisillä Kulttuurikahveilla loppuvuodesta 2008 oli tarkoituksena miettiä eri kulttuuritapahtumien lipunmyynnin yksinkertaistamista ja mahdollisesti kehittää yhteistä sähköistä lipunmyyntiä.
Paneelin isäntänä oli ravintola 45 Specialin Ilpo Sulkala ja tilaisuus pidettiin ravintolan tiloissa. Paikalle oli pyydetty esittäytymään Sami Luoma Pohjanmaan Lipputoimistosta, joka kuuluu ylöjärveläiseen Akun Tehdas yrityskeskittymään. Paneelissa olivat lisäksi puhumassa muun muassa Kari Halttu Finnkinolta, Maarit Hyvönen Oulun kaupunginteatterista sekä keskustelun vetäjänä Petri Sirviö Oulu15:stä.
Kulttuurikahvien jälkeen Oulu 15 järjesti toisen keskustelutilaisuuden, jossa mietittiin tapahtumatuottajien yhteistä sähköisen lipunmyynnin järjestelmää. Haasteeksi muodostui se, että kunkin tapahtumajärjestäjän tarpeet ovat hyvin erilaiset ja siksi yhteinen lipunmyyntijärjestelmä koettiin vaikeaksi toteuttaa.
Oulu 15 -hankkeen keräämästä sähköisen lipunmyynnin palveluntarjoajiin liittyvästä taustatiedosta oli kuitenkin tapahtumatuottajille konkreettista hyötyä. Kolme tapahtumatuottajaa vaihtoi palveluntarjoajaa ja yksi aloitti omassa tapahtumassaan sähköisen lipunmyynnin.
Yhteisöllisyys asuinalueen voimavarana
Kulttuurivoimala ry järjesti Toppilan monipalvelukeskuksessa maaliskuussa 2009 Kulttuurikahvit, jonka teemana oli “Yhteisöllisyys asuinalueen voimavarana”.
Ympäristö- ja yhteisötaiteilija Ritva Harlen johdolla tarkasteltiin teemaa ns. Learning Cafe -menetelmällä, jossa tieto ja kokemukset virtasivat vapaasti osallistujalta toiselle ja tarkoitus oli saada esille yhteisön kollektiivinen älykkyys puheenvuorojen kautta.
Varsinaiset asiantuntijapuheenvuorot pitivät puheenjohtaja Kari Lunnas Kulttuurivoimala ry:stä, hankesuunnittelija Pia Bergström Kulttuurivoimalasta sekä Petri Sirviö Oulu15:sta.
Tilaisuuden päätteeksi keskustelijat tutustuivat läheisen Toppilan hakesiilon eli Kulttuurisiilon Valoa -valo- ja ääniteokseen. Alvar Aallon vuonna 1930 suunnittelema vanha hakesiilo sai valaistuksen, jota esitteli arkkitehti yo. Heikki Riitahuhta sekä äänimaailman, jonka oli säveltänyt säveltäjä, Dr. Michael Edward Edgerton (Yhdysvallat/Saksa). Arkkitehti, valokuvaaja Raimo Ahosen alueen historiasta kertovat kuvat heijastettiin tehdasrakennuksen seinään.
Toppilan asuinalueen yhteisöllisyys ja Kulttuurivoimala ry:n toiminta ovat tuoneet alueelle lisää asukkaiden yhteisiä tapahtumia ja yhteisöllistä toimintaa.
Käsityöalan yrittäjien markkinointiosaamisen kehittäminen
Toukokuussa 2009 Suomen Kauppahalli Oy järjesti Kulttuurikahvit, johon osallistui parisenkymmentä käsityöalan yrittäjää. Kantavana ajatuksena oli "Omaansa pitää osata kehua" ja teemana käsityöalan yrittäjien markkinointiosaamisen kehittäminen.
Tilaisuus järjestettiin Svenska Privatskolan tiloissa ja paikalle tulleilla oli mahdollisuus osallistua markkinointityöpajoihin kahvitauon jälkeen. Asiantuntijaluennon piti konsultti Martti Kähkönen Maxivo Oy:stä.
Kulttuurikahveilla pohdittiin markkinoinnin lisäksi erilaisten käsityötuotteiden jakelukanavia. Kulttuurikahvien isäntänä toiminut Suomen Kauppahalli Oy pitää yllä kotimaisiin käsityötuotteisiin erikoistunutta verkkokauppaa www.kauppahalli.eu, joka on osoittautunut monelle pienelle käsityöyrittäjälle oivaksi jakelukanavaksi.
Perämeren helmet – matkailutuotteita merelle
Metsähallitus järjesti marraskuussa 2009 Oulun Lasaretissa Kulttuurikahvit, joka aiheena oli ”Perämeri ja sen arvokkaat matkailuantimet”. Tarkoituksena oli miettiä, kuinka luonto ja sen helmet saadaan paremmin ihmisten ulottuville. Tilaisuuden avasivat Oulu15:n projektisuunnittelija Eveliina Haataja sekä Pohjanmaan luontopalveluiden aluejohtaja Arto Ahokumpu.
Paikalla oli lukuisa joukko asiantuntijoita, joista ensimmäisen alustuksen piti Oulun puistoalueen johtaja Jouni Kosonen. Hän esitteli koko Perämeren palveluvarustuksen eli Kattilankallan, Kropsun ja Härkäleton suojasatamat, Iin Röytän, Hietakallan, Ryöskärinkallan sekä Selkä-Sarven sataman. Hänen jälkeensä suojelubiologi Päivi Virnes kertoi maankohoamisen ainutlaatuisuudesta Perämerellä. Hän esitteli kluuvijärvet, merenrantaniityt, maankohoamisrannikon primäärisukkessiometsät ja hakamaat, jotka ovat kiehtovia kohteita luontomatkailijoille. Virkistyskäytössä hänen mielestään on otettava huomioon Perämeren luonto-olojen haavoittuvuus.
Seuraavan puheenvuoron käytti kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija Päivi Tervonen. Hän kertoi tähänastisista hankkeista ja tehdyistä restaurointitöistä. Meribiologi Essi Keskinen esitteli puolestaan ainutlaatuisen Maasarven vedenalaisen luontopolun, jonka varrella voi jo tutustua Perämeren vedenalaiseen luontoon, kulttuuriin ja meribiologin ammattiin. Hän kertoi myös sukellusmatkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Vertauskohteena hän käytti Lapin tunturiluontoa, jossa kaikki on pientä ja kaunista. Pursiseurojen terveiset toi Haukiputaan Pursiseuran puheenjohtaja Jari Ylönen. Hän kertoi, että pursiseurat toivovat kohteiden kehittämistä ja ovat mukana tukemassa palveluiden parantamista.
Perämerellä on jo kohteita, jossa on tapahtumia, kuten Iin Röytän Elojuhlat. Viimeisenä asiantuntijana kuultiin matkailuyrittäjä Ari Hiltulaa, joka esitteli omia yrityksiään. Hänen mukaansa talvella merellä on enemmän vipinää kuin kesäisin. ”Perämeren juttu on luontomatkailu, ei massaturismi”, hän kiteytti. Tilaisuus jatkui vilkkaan vapaan keskustelun merkeissä, jossa tuli esille paljon keskeisiä seikkoja.
Perämeri-Kulttuurikahvien innoittamana Metsähallitus käynnisti seuraavan vuoden kevättalvella oman, merellisen REDI–hankkeen. Sen tärkeimpänä tavoitteena oli polkaista käyntiin merellinen kehittämistyö. Hankkeen vauhdittamiseksi saatiin myös rahoitus EU:n Interreg -ohjelmasta. Hankkeen nimeksi tuli Rajaton meri - Gränslös hav. Sekä REDI että Rajaton meri -hanke johtivat astetta suurempaan, ns. BBB-työhön eli Boundless Bothnian Bay -hankkeeseen, joka pääsi vauhtiin tämän vuoden toukokuussa. Hanke on kolmivuotinen ja kokonaisbudjetti 1,1 miljoonaa euroa. Mukana on koko Perämerenkaaren alue ja punaisena lankana edelleen matkailu, virkistys ja koko alueen ainutlaatuisten mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen.
LULU – Luova verkosto
LULU, eli Luova verkosto Oulu, kutsui väkeä Lasarettiin Kulttuurikahveille loppuvuodesta 2010. Kyseinen verkosto on syntynyt tarpeesta saada kohtaamispaikka yksilöille, yrityksille ja yhteisöille, jotka toimivat luovilla aloilla tai haluavat hyödyntää toiminnassaan luovaa osaamista.
LULU auttaa eri alojen harrastajia ja ammattitaiteilijoita löytämään yhteistyökumppaneita ja verkostoitumaan toistensa kanssa. Kulttuurikahveilla pohdittiin verkoston kehittämistä ja eteenpäin viemistä.
LULUn vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta on säilynyt virkeänä ja kasvaa kasvamistaan. Kulttuurikahvien jälkeen LULU verkoston jäsenet ovat toimineet aktiivisesti ja he järjestivät mm. keskustelutilaisuuden Art & Business -tapahtuman Vanhalla Paloasemalla. Suunnitelmissa on myös luovien alojen yrittäjille suunnattu verkostotilaisuus.
Taide osana hyvinvointityötä
Oulu15:n kuudes ja viimeinen Kulttuurikahvit-tilaisuus pidettiin helmikuussa 2011 yhdessä ESKO-hankekokonaisuuden kanssa. Järjestäjänä oli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja teemana “Taidelähtöiset menetelmät osana hyvinvointityötä”.
ESKO on Oulussa toteutettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Hanke toteutetaan vuosina 2009-2013 ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Keskustelutilaisuus pidettiin Oulun Kumppanuuskeskuksen, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhdessä rakentama kehittämis- ja toimintakeskuksen, katutasossa ja se kokosi yhteen kolmisenkymmentä kaupungin kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysalan toimijaa.
Keskustelua aiheesta pohjustettiin aihepiiriin liittyvien esimerkkien ja työpajatyöskentelyn kautta. Alustuksena Marjo Pääkkö kertoi ESKO-hankekokonaisuudesta ja Artteli-hankkeesta. OulunTaidemuseon Outi Dekker kertoi Aistikaaos-näyttelystä, tanssija Henna Hanhineva valaisi tanssillisen ja musiikillisen muistelun periaatteita, manageri Taija Leinonen kertoi Art360-hankkeesta ja kulttuurituottaja Katri Tenezt nosti esille muun muassa Taikalamppu-metodin, joka avulla ihmiset ovat tehneet elokuvia. Lisäksi Anu-Maarit Moilainen kertoi vauvojen värikylvystä ja psykoterapeutti Mirja Heikkilä esitteli työtään kirjallisuusterapian parissa. Viimeisenä esiteltiin iiläinen Taidepaussi-yritys ja Drawing on Potential -työpaja.
Näiden Kulttuurikahvien jälkeen syntyi foorumi, jossa kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan ihmiset ovat jatkaneet tapaamisiaan kyseisen teeman ympärillä. Seuraava tapaaminen pidettiin Oulun läänin taidetoimikunnan järjestämänä toukokuussa 2011 Oulun taidemuseolla ja paikalla oli niin kaupungin päättäjiä kuin alan toimijoitakin.